➡➡➡➡

No kyllä ihan oikeasti on ikävä kesää.


-Jutta

Wiralliset kewätterweiset!!

Olen kai kevätihminen. Jo maaliskuun alkupuolella aistin ensimmäisiä kevään merkkejä ja kaivoin ohuen, vihreän maiharitakkini esille. Törppö äitini tyrmäsi navigointini mitättömiksi ja piilotti kyseisen takin, jotten voisi käyttää sitä. En tiedä, onko se enää normaalia, että äiti piilottaa kohta parikymppisen tyttärensä vaatteita, sillä tätä tapahtui eritoten ollessani yläasteikäinen. Muun muassa mustat Adidas superstarini sekä ihanan kippana, punainen, valkoisilla sporttiraidoilla varustettu pusakka talvehtivat paikassa nimeltä jemma.
Uusimmassa tarinassani on kuitenkin onnellinen loppu - äidin ollessa poissa kotoa törmäsin vahingossa yläkaappiin survottuun takkiini. Tervehdin sitä riemumielin ja vilistin melkeinpä heti sen kanssa kaupungille, uhmaten mahdollisia nuhia ja pissatauteja.

Nyt kevät on tullut oikesti toteen, ja maiharini on saanut muitakin iloisia kamuja! Järjestelin nimittäin vaatekaappini uudestaan, ja erityisen näkyvälle paikalle - tangolle - ripustin kaikki pirteimmän väriset sekä tyttömäisimmät kolttuni.



Myös uusien aurinkolasien hankkiminen kielii jotakin tulevasta! Nämä ovat ne upeat lasit, jotka tuovat kantajalleen alter egon. Itse muutun oitis Kuusumun profeetaksi, joka eroaa tavallisesta Lindasta huomattavan paljon. Jo tutuksi tullut sanonta "Kuusumun profeettaa ei tuusannuuskista piittaa" kielii paljon hahmon luonteesta. Vanha Linda on mestari itsensä kyseenalaistamisessa sekä typerien epäkohtien etsimisessä. Haperomielisenä saattaa jopa yltyä neuroottiseksi. Kuusumun profeettaa taas tietää, ettei vaatimattomuus kaunista ketään.
Profeetta on hyvin universaali tyyppi - maailmassa on vain yksi Kuusumun profeetta, joka tietää paremmin, todellakin!




Kolmas varma merkki vuodenaikojen muutoksesta on tämän rakkineen esille kaivaminen: uusista tuulista innostuneena, vuosi toisensa jälkeen lupaan ikuistaa kaikki ihanat hetket ja perehtyä paremmin vaarilta saadun filmikameran käyttöön. Arvatkaa kuinka usein tämä käy toteen? Valitettavan harvoin.



Onneksi opettelua saattanee helpottaa samalta henkilöltä perityt valokuvauskirjat. Tämän opuksen mukaan (näkyy kuvassa) esimerkiksi popliinitakki, puliukko sekä kirjoituskone ovat vähemmän kuvauksellisia. Pidän varmasti mielessä.




Onko teillä samoja juttuja? Esimerkiksi alter egoja? Tai edes alter egoja tuovia asusteita?
Tai edes kirjoja, jotka kieltävät popliinitakkien kuvaamisen?

Kewätterweisin,

Linda

(jahas, ja tämäkin postaus aloitettu 15. 4, eli se siitä keväästä sitten, sillä täällä on melki kesä! Huisia!)

Papa don't peach mut hyvin tää meni silti

(Vanhoja kuvia, vuosilta -08 ja -09)

Nyt ovat vihdoinkin ne lukio-opinnot ohitse. Voisi kai huokaista helpotuksesta - ja niin kai teenkin. Haluaisin vielä kuitenkin kehaista Suomen mainiota koulutusjärjestelmää; lukio on uskomattoman yleissivistävä oppilaitos! Kuulkaahan, mitä kaikkea minäkin olen oppinut, ihan vaikka näin historiasta lähtien: Sokrateen oppipoika oli Plankton, ja Italian fasistisen puolueeen johtajaa kutsuttiin tuttavallisesti Benito "Il Divo" Mussoliniksi. Nainen ei ainakaan ole seksiobjektiivi, ja Lady Gaga saattaa olla myös intertekstuaalinen. Pornominit on hyvä osata tulevaisuuden varalta, ja eilen minä annoin urasiilille maitoa, ennen kuin se viipotti meidän puskan juurelle.
Hienoltahan tämä tuntuu - sitten kun joulukuussa painan lakin syvälle päähäni, voin todellakin sanoa ansainneeni sen!


Linda

Martti

 

 

Tämä on Martti, minun vauvani. Martti tykkää syödä, leikkiä ja pissata. Vaikkei se osaakaan pissata sydämen muotoisia lätäköitä kuten Miinan Pirkko, se on oikein hieno koira.

-Jutta & Martti

And I've heard the sound from my cousin's bed

Mun huuto.netissä viimeiset hetket käsillä - huutakaa omanne pois!

(Näin mairealta näyttäisin, jos saisin suurimman osan myytyä!)



(Ystäväni Miinakin hymyilisi lauhkeasti, ujosti tiirailisi uuden otsatukkansa alta - kuultuansa siis hyvistä kaupoistani.)

Kuvat vanhoja, viime keväältä.

Linda