Perinteinen ashacucu-tiistai: sushia ja tietty skumppaa!!!

 

 Hih hih tyttösten kanssa hieman skumppaa ja sushii; tää on niin meitä!! Idu kutsui, ja tietty lähdettiin!! Ashacucu-team loves sushi!!!

                  Oikeasti siis ensimmäinen virallinen kerta sushin parissa, ja hitsin vitsit kuinka hyvää se olikaan. Jäin koukkuun ja huomaan himoitsevani noita jänniä makuyhdistelmiä alvariinsa. Muun muassa nytkin. Puikkojen kanssa olin todellinen amatööri, ja herkkupalaset tuli kahmittua ihan paljan sormin, tällainen banaali tosiseikka melko sivistyneeseen (meiltä siis) postaukseen!

Ja kysymys taas kerran: onko kellään minkäänmoisia New York -vinkkejä? Jotain spesiaalia, mitä ei esim. matkailuoppaissa hehkuteta? Omia huippukokemuksia? Kertokaa!!

Linda

Kanalthunder

...eli me Amsterdamissa.













Nyt kuitenkin terveisiä täältä pohjoisemmasta, voin edelleen mainiosti, kuten saattanee arvata. Haaveilen Allsångiin osallistumisesta - Veronica Maggio oli siellä esiintymässä parisen viikkoa sitten, stackars Linda työskenteli tietenkin silloin. Ihailen asuntoani lähellä kasvavia kastanjapuita, jotka muistuttavat minua tulevasta syksystä sekä haluan hyödyntää mainiota kauppavalkoimaa ja löytää lojaalin mutta silti korean neuletakin.

Hejdå,

Linda

Aikuine naine!!!!

Yks Jutta täytti eilen pyöreitä, ja olimme sen kunniaksi "KALJAL" kulttuuriravintola Railossa! Voisin vaikka vannoa, että mun tuoppi haisi hitusen tiskirätiltä, eikä naapuribaareissa muutenkaan ole Saluunan voittanutta, mutta ihan kiva paikka se silti oli. Pelattiin Scrabblea keskittyneesti. Jutan telineeseen osui vain konsonantteja sekä yksi Ö, Linda ei ikinä löytänyt paikkaa erätulelleen ja mun banjo-, banaani-, ja bassosuunnitelmat jäivät B:hen, A:han ja J:hin.
Ensi kerralla pelataan sitten biljardia!

"--elämällä muistojen hinta, tähdillä määrä, avaruudella aika"

(kulta-aikoja, lukion 1. vuosi -07/-08?)



Mainioista mainion viikonloppu, kiva Milpuri-kamu kylässä ja vaikka mitä muuta jänskää! Jou-talo näytti kyntensä, Tampere voi toisinaan olla ihan ok.

Turun Ihme, tulehan uudestaankin, täällä jo odotellaan! :- )

Linda

Rain makes corn, corn makes whiskey, whiskey makes my baby, feel a little frisky - rain is a good thing!

Hey!
Kovista arvauksista huolimatta kukaan ei veikannut oikein edellisen postauksen kuvien alkuperää -vaikka peräti nimimerkillä Hutu Kiulo esiintyneen henkilön mukaan olin ollut Tammisaaressa, hän oli omien sanojensa mukaan nähnyt viimeisessä kuvassa olleen miehen siellä. Se voi olla aivan mahdollista, tämä maailmahan on hyvin pieni, ja matkailukin avartaa niin nuorta kuin vanhaakin mieltä. Todellisuudessa olin kuusi viikkoa Kuukkujärvellä, joka on tunnettu yllättävästä kiinalaisvähemmistöstä. Nämä kiinalaiset - kuten romanitkin - ovat alunperin tunnettu vaeltavana kansana. Makeavetinen Kuukkujärvi sekä mainiot marjamaat houkuttelivat muukalaiset luokseen. Kuukkujärven kouluissa on myös kiinan kielen oppivelvollisuus, niin merkittävänä tätä vähemmistöä pidetään -jotkut jopa ounastelevat ilmiön parantavan yleisiä suhteita itään. Tavalliselle tallaajalle voi tulla yllätyksenä Keripukin toriaukion kulmasta alkava chinatown, joka ihmisvilinällänsä ja kauppatavaran monipuolisuudellansa antaa kovan vastineen suurienkin metropolien chinatowneille. Elämä demokraattisessa Suomessa on varmasti hyvin erilaista kuin kommunistisessa Kiinassa, mutta mielestäni oli hyvin hienoa nähdä kaksi aivan erilaista kulttuuria elävän sovussa. Myös paikalliset vanhuksetkin haluavat kiinan kielen taidon, sillä oppivelvollisuutta ei heidän aikanaan ollut vielä kouluissa. Kansalaisopistojen kurssit täyttyvät, eikä ole mitään liikuttavampaa näkyä kuin suomalaiset seniorit solkkaamassa kiinaa!

Tässä kuitekin kuvia eräästä kivasta illasta:

Kuvat yksi ja kolme: nautimme pakastemansikoista valmistettuja margaritoja. Hädässä keinot keksitään; emme löytäneet mansikoita kahdesta kaupasta, ja kolmas meni kiinni aggressiivisesta pyöräilystä huolimatta.

Kuva kaksi: minun ja Jutan oma drinkki, "Tastulan turaus", rujo mutta hyvä. Nautitaan tavallisista laseista.

Kuva neljä: Ida ja Miina & maailman "kovin" rap-battle. Ida kuulosti ihan kuusikymppiseltä papalta, joka on laitettu räppäämään (miettii riimejään eka n. viisi minuuttia ja meinaa perääntyä tehtävästä, sitten takellellen sekä puhuen rykäisee komeuden ulos. Huom! Myös perinteinen papparapnuotti: " Miiiinaa oon iiihan paaska.......... (3 min.) ...kuuun seen faijjaa ei ooo Jaaska.... "). En muista alkuperäisiä riimejä, mutta jotain vastaavanlaista se oli kuitenkin.

Kuva viisi: meidän tekemä lautapeli, todennäköisesti Idan hienoin ylppärilahja. Pelissä on erilaisia tehäviä, ja yllämainittu rap-kamppailukin kuuluu niihiin.


-Linda

(ps. Oikeasti ne kuusi viikkoa Kaliforniassa, siitä lisää myöhemmin)