2/13/2012

Jo vain!

tumblr_lri94yXAVo1qdqv28o1_500


tumblr_lxrgizkuM81qe8wmxo1_500


tumblr_lz8jc2Ian31r4xmq8o1_500


tumblr_lz7nn0upoA1qheoqdo1_500

tumblr_lyhhhfKk2Z1r05jkho1_500
(kuvat tumblr)

Olispa jo kesä. Päällimmäinen ajatukseni siitä, mitä aion kirjoittaa. Pidän ilmeisesti tätä blogia siksi, että voisin nurista vääristä vuodenajoista. Sen huomaa aiempien postausten sisällöstä. Säällä on helppo aloittaa keskustelu myös netissä, olen tullut hyvän päivän tutuksi tämän kyhäelmän kanssa.
Ehkä saan vihdoinkin otettua jonkinmoisen harppauksen ja kirjoitettua jotain kunnollista, itseeni tai kiinnostustenkohteisiini liittyen. Bloggailussa kun kaikkein siisteintä on tietty ajatusten jakaminen, itsensä vapaamuotoinen toteuttaminen ja toverillinen vuorovaikutus.


Palaan kuitenkin takaisin siihen haaveilu-osioon, ja kesän lisäksi lupaan kertoa myös muista asioista, jotka herättävät kiinnostuksen kaniinit. Ne eivät nimittäin kylmästä huolimatta ole talviunilla. Mainio rotu siinä mielessä.

Olen vihdoin aloittanut uudestaan pitkäaikaisen, jo taannoin nuoruudessa harjoitetun projektin; korvien venyttämisen. Ensimmäisen kerran, eli 15-vuotiaana, törkkäsin korvaani topsipuikon, mikä oli erittäin helppoa, sillä 13 ja 14-vuotiaana käytetyt bling bling -korvikset olivat tehneet taikansa. Venyttäminen tuntui luonnolliselta ja sopi silloiseen tyyliini. Lukion ykkösellä, äidinkielen(?) tunnilla yllyttiin laittamaan Jutan kanssa kynänpää koruksi, niin että reikä venyi selkeästi suuremmaksi. Rahapulassani en kuitenkaan hennonnut ostamaan kunnon koruja, ja projekti kosahti kokonaan kasaan jossain vaiheessa. Sitten tuli bilemuija-kausi (kts. Puukkohupparitytöt) ja suoran otsiksen kanssa "näyttävät" korvikset oli vähintäänkin must-juttu. Silloin vitutti. Miksi mun oli pitänyt olla nolo ja hippi? Bamboot kera satiinipusakan, ja liköörit bilejuomina, kunnes mä delaan, bitches! Onneksi kaikki kaunis kuolee aikanaan, niin kävi tällekin kukoistuskaudelle. Nyt venytys tuntuu ainoalta fiksulta ja myös hienoimmalta vaihtoehdolta, sillä korvikset eivät meinaa pysyä ollenkaan oikeassa korvalehdessä. Itse olen inspiroitunut eniten yhdistelmästä luonnollisen näköinen tyttö, pitkät hiukset ja suht isot venytykset - eli siis se nolo ja hippi.

Kertokaa te omista kokemuksistanne, vertaistukea kaivataan!

Ps. Haluan lähettää terveisiä kaikille niille, jotka muistelevat Puukkohupparityttöjä kaihomielin. Aika on varmasti kullannut muistonne, toisinaan käydään Idan kanssa käydään katselemassa mokomaa kansallisaarrettamme. Huh huh - arkistoja selaamalla voi huomata bilemuijuuden nousun sekä tuhon, myös kieli_oppi ilahduttaa.

Moikka,

Linda

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

tuli vaan sellanen juttu mieleen että ite ainakin pidän venytyksiä korviksien kanssa, riippuvat voi nimittäin yleensä tunkea korvaan vaikka ois venytyksetkin :D

ja ps. hitaalla hyvä tulee!

Aino kirjoitti...

14-vuotiaana mulla oli 8mm reikä korvassa ja omaksi onnekseni reikä palautui aika lailla entiselleen, mutta kyllä sitä venytystä tulee joskus kaipailtua.. Mutta hippiydestä en luovu, antaa tukan kasvaa ja niiden hiusten värjääminen on tyhmää!

riikka kirjoitti...

Seurasin puukkistyttöjä alusta asti ja vaadin että laitatte sen näkyviin vaikka edes viikoksi!!!!!!!!!!!!!!

hami kirjoitti...

;___;; muistan kun puukkikxet loppettivat ja seuraavana päivänä äiti toi helsingin reissultaan ihQun mustan puukko-kassin<3

tiiku kirjoitti...

ei vitsi haluisin lukee puukkohuppareita! muistan ku selailin sitä joskus ja siitä on niin kauan etten muista enää mitään :((( uudelleen julkaskaa jotain postauksia sieltä ? 8D

Anonyymi kirjoitti...

aah kyllä! jossain nuoruuden hippivaiheessa tuli kans alotettua venyttäminen, tosin ei mulla ikinä ollut isompia kuin 8mm molemmissa korvissa. otin ne sit kai ennen ylppäreitä pois kun piti olla niin korrekti muka. tunsin kyllä itseni hienon rebeliksi kun olin lukiossa koulun ainut suttutukkareikäkorva. jonkun vuoden ne reiät kai oli sit omillaan, mutta nyt mulla on taas se sama vanha 8mm toisessa korvassa ja voin ilkamoida kun esim poikaystävä ilahtuu siitä että "sun korvasta tulee sinistä valoa!!!" kun on semmonen läpikuultava sininen koru siinä.

nea kirjoitti...

KesäKESÄkesäää! tuu jo.

Linda kirjoitti...

Anonyymi, nyt kun sanoit, niin osasin itsekin kiinnittää huomion siihen, että jolla kulla tosiaankin saattaa olla korvikset laitettu venytysten alle :- D

Aino, mullei ihan noin suuri se venytys silloin ollut, mutta ihan auttavan iso tätä uutta projektia ajatellen! Ja joo, hippiydestä ei kannata luopua; mullakin on oman väriset hiukset, mutta toisaalta haikailen vaaleiden raitojen perään.

Riikka, haha voitaisiin joskus Idan kanssa pitää avoimien ovien päivtä?!?

Hami, hahaa selvää sielunhoitoa tuo puukkokassin saaminen meidän lopetettuamme. Aika on kyllä varmastikin kullannut muistosi, aikamoinen oli se blogi nääs.....

Tiiku, mä olisin ainakin valmis laittamaan sen blogin julkiseksi vaikkapa pariksi päiväksi, ihan nostalgiasyistä vaikkapa :--- D tosin se voisi olla järkytys monelle, joka pitää sitä "ihan kivana".

Anonyymi, venytyksillä ei meidän kuvataidemangakoulussa (harmi vain) erottautunut, siksipä juuri bilemuija-kausi vastapainoksi, oltiin silloin nääs koulumme ainoat pissikset.
Mutta nyt olen valmis uuteen "hippiyteen" ja toivottavasti munkin korva voisi valaista jonkun!!! Jos siis laittaisin sellaisen läpinäkyvän lävistyksen ho!

Nea, äläpä! :- )