12/01/2013

HEI! Olen elossa, vaan en voimissain!

Juuh, aivan yllättävä kirjoitusyritys tänään. Kirjauduin pitkästä aikaa tänne käyttäjätilille, äkkäsin yhden julkaisemattoman kommentin edelliseen postaukseen, innostuin siitä, että meillä on vielä ainakin yksi lukija, ainakin yksi blogin ylläpitäjän ja lukijan vuorovaikutussuhde ja innostuin kirjoittamaan. Kyse ei ole siitä, etteikö minulla olisi kuvia, vaan siitä, että olen etäännyttänyt itseni tästä koko höskästä. Nuoruusvuosina sitä limupäissänsä suolsi kaikkea kivaa ilman sensuuria, niin nykypäivänä arkisten kuulumisten vaihtaminen tuntuu haastavalta. Päätin kirjoittaa ja julkaista kuvia viimekesäiseltä interrail-matkaltamme, suunnitelmista kun olen jo ennen reissua kirjoittanutkin tänne
  Tällä hetkellä kökötän kuitenkin kipeänä, kotona, mihin otsikko viittaa. Koetan välttää velvollisuuksia ja vahvistaa some-imagoani kaikennähneenä matkailijana.

puu
Ensimmäinen matkakohteette, jo aiemminkin  ihanaksi todettu Tukholma! Tuleva hortonomi tutkiskelemassa paikallista flooraa. Olimme Rosendahl-nimisessä puutarhassa, missä myös myydään omia, biodynaamisesti(?) viljellystä kasvustosta tehtyjä tuotteita. No luomua vähintääkin, paikka oli varsin soma ja sinne on suht helppo löytää. Pridet sattuivat olemaan samaan aikaan, pieni homoilu on aina kiva lisä! matkamiehet
Ensimmäinen junamatka, Tukholmasta Köpikseen. Mentiin yöjunalla ja meillä oli hyttitovereina yksi tosi kiva kreikkalainen mies ja kaksi kiinalaista(?), vähintäänkin mielenkiintoista tyyppiä. Kuvassa he syövät sardiineja iltapalaksi. veneilyä
Ruotsinlaivalla on tunnelmaa! Kirjoitettiin kannella ensihuumassa Muumipeikko ja meri -niminen runo! Vanhasta, kaikkien tuntemasta satuhahmosta muuttuukin vaaleansininen predator, joka laivan pallomeressä vaanii uhrejansa! Julkaisen sen ehkä joskus. Nautittiin laivalla esiintyvän coverbändi musiikista, Jemina  kerkisi ihastua solistiin ja oli varma sen transuudesta. Se taisi kuitenkin vain olla vahvasti meikattu nainen.
juhuu
Komea, kirjekuorta muistuttava rakennus Barcelonasta. Olimme matkalla kasvitieteelliseen museoon, joka sijaitsi eräällä vuorella, jonka nimeä en tietenkään muista nyt. Paikka oli jännä,  se sisälsi eri maanosien kasveja. Barcelona on meille vanha tuttu kohde, tällaisena pariskuntana ollaan sinne matkustettu jo pari vuotta sitten!
kameramies
Köpis ja joku kameramies! Norrebro pusspuss!
talonvalo
     Kaunis valo ja Kööpenhamina
näyttely

Keith Haringin näyttely Pariisissa. Matkan eka moka tapahtui tässä: menimme vahingossa väärään museoon, niitä oli kaksi vierekkäin. Huh huh.

Juuh, reitti meni siis Tukholma-Kööpenhamina-Amsterdam-Pariisi-Montpellier-Barcelona, ja kesti kolmisen viikkoa. Kaikki meni suunnitelmien mukaan, tietenkin kahta matkalle lähtevää tyttöä varoitellaan kaikesta mahdollisesta, mutta museoerehdystä lukuunottamatta mikään ei mennyt vikaan!

Kas, tässä vielä loppuun hieman kulttuuria, Muumipeikko-runo, olkaa hyvä! Merellistä tunnelmaa, eikö totta ^________^ Jokainen, joka on edes kerran elämässänsä ruotsinlaivalle astunut, voi kokea sikermän suolaisen sanoman!

27.07.2013

Muumipeikko ja meri

Jag skulle vilja ha en villeviking med ingen kontroll
kuiskaus kulman takaa
taas Muumipeikko palaa

terskannuppi

nuuskakuppi

Södermalmin sumussa
suuttunut siitin sylkee
stryyrpuuriin

vaaleansininen hetki
känsäinen käsi
väljähtäneet päivät

merenkuohut huulillaan
koko horisontista oma tontti

valtava humalan nousu
jää hyttiin uimahousu
aurinkokannella kädet levällään
ylpeilee
etuevällään


Loppuosa jää vähän kesken, ehkä saadaan se joskus valmiiksi. Tällainen runous vaatii vaan ihanteellisiä olosuhteita, joten ehkä mennään risteilylle huwin wuoksi tms inspiraatiota kasvattamaan?? Merielämä on tehnyt runon peikkosesta rappioituneen saalistajan, sympaattinen satuhahmo jää kauaksi tästä tyypistä. Nuuskaa, vaan ei muikkusta, naisia, nudismia, norttia - nynnyilyt sikseen!

Tärkein kysymys:

Mitä mieltä olette runosta? Oletteko itse kirjoittaneet runoja? Millaisia? Saa julkaista? Vastatkaa!!

Linda

ps. Ainiin joo, meillä on ollut joskus joku kysymyspostaus virellään, ollaan teiltä ruinattu kaikenmoisia kyzzäreitä, eikä olla vieläkään saatu sitä valmiiksi!! Sitten kun arwon wanharouwa Juhel saapuu Suomeen, voisi senkin tehdä.

10/16/2013

JOU!

Pidän toista, kuvapainotteista blogia harjoitustyönä, sitä voipi seurailla, jos mieli halajaa!
"Hieman" aktiivisempaa päivittelyä sinne, tämä juttu tuntuu aika unohtuneelta kaikkien osapuolien kohdalta. Katselin itseriittoisin mielin, nostalgia sydämessäni, super fine art -arkistojamme ja mietin kultaista nuoruutta! Kaikki asutaan nykyään eri puolilla Suomea, eikä nähdä enää niin usein. Vielä pari vuotta sitten toteutettiin kaikkia tolloja yhteisideoita ja suollettiin niitä tänne, ilman sen suurempaa itsesensuuria. Kaipaan niitä aikoja - ja nyt kuulostaa siltä, että olisin todella vanha patu, muistelemassa kymmenien vuosien takaisia vanhoja, kunnon aikoja. Ei ehkä kymmentä vuotta, mutta kaikkea on silti kerinnyt tapahtua, muutosten levottomat tuulet kun toisinaan puhaltelevat! Enkä tiedä, lieneekö siellä enää ketään lukijoita, mutta ajattelinpas silti ilmoitella!


MVH,

Linda, jonka tavoittaa paremmin:
 

7/02/2013

Juuh elikkäs


pyllyy3

kukka5 

Kukkuu taasen! Päädyin kuvaamaan itseäni jalustan kanssa, mikä on minulta todella poikkeuksellista. Olisi kiva olla kuvauksellinen ihminen, joka onnistuu otoksessa kuin otoksessa: oudommankin ilmeen kanssa lopputulos on kivan aistikas, sattumanvaraisen sensuelli tai edes söpö, mutta ei. Olen todella törähtäneen ja keskeneräisen näköinen, kiusaantuneen tietoinen kameran läsnäolosta. Ainoa onnistunut kuva olikin selkä kameraan päin. Tämä ei varmastikaan ole ensimmäinen eikä viimeinen kerta, kun takapuoleni esiintyy täällä - johtuen naamani epäkuvauksellisuudesta ja siitä, että farkkupeput ovat kivan nostalgisia. Näin melko julkisesti siis myönnän tämän herutteluyrityksen.

 En jotenkin arvosta salamyhkäistä vilauttelua, minkä tämä fitness-hulluus on jotenkin sallinut: itseänsä voi kuvailla tyrkkyjen maneerejen kera, sillä daa, päällä on urheilutoppi (juuuh tuli tehtyä niin paljon hauiskääntöjä että pakko näyttää tissit xDXD ^______^;P) ja kyljessä kenottaa sheikkeri takeena kuvan laadullisuudesta sekä urheilumielisyydestä.
   Pidän kyllä  nakupellekuvista, jopa aika kaunistelemattomista ja suorista sellaisista (Vice-henkisesti tehdyt), mutta niin, että taiteellista silmää on käytetty. Siksi tällaiset kotikutoiset posettamiset eivät oikein sytytä. Sivuosassa tärähtänyt kuva muikistetusta naamasta, pääosassa hikiset TIS  rintalihakset. Ei varmaankaan tarvita edes kultaista leikkausta johdattamaan katsetta kohti otoksen ideaa.
  Itsensä kuvaaminen on varmastikin hauskaa,  ja minua kiinnostaa omakuvallisuus taiteen muotona tosi paljon, sillä sen avulla voi helposti lähestyä asioita sekä ottaa kantaa. Paljastaa jotain tai vastaavasti vieraannuttaa itsensä itsestänsä.  Rehellisesti sanottuna kuitenkin tietynlainen (naama)omakuvien tulva on vastenmielistä. Kohotettuja kulmakarvoja, jännittyneitä suupieliä, killittäviä silmiä - keinotekoisia peilailuilmeitä jatkuvalla syötöllä. Minusta tuntuisi vieraalta ajatukselta jakaa joka päivä tällaista kuvastoa. Onnistunut kuva itsestänsä ilostuttaa, mutta jotkut vetävät kuvaöverit. Toki on hienoa, jos otoksiin on panostettu sekä  käytetty luovuutta ja aikaa, mutta usein lopputulos on suttuinen kamerakännykkäkuva kera kaunistavan filtterin. Hämmentäviä ovat myös ne blogit, joiden sisällöstä 70% perustuu ylläpitäjän naamakuviin, ellei kysessä ole meikkivinkkipainotteinen blogi. Tämä olisi aika kaukaista itselleni. Pitää tosin muistaa, että kyseiset ihmiset ovat yleensä kuvauksellisia.

  Mitä mieltä te jäbät olette, oletteko edes kiinnitäneet ko. ilmiöön/asiaan  huomiota? Vai jääkö tämä vain epäkuvauksellisen ihmisen omakuva-anarkistiseksi yritykseksi?

Linda

   PS. matkailu_myyrä_vinkkejä voi antaaa. Kööpenhamina, Pariisi ja Amsterdam - jos jotain uutta ideaa tulisi! Meitsi is soon MS. WORLDWIDE kun INTERNATIONAL LOVER TOUR starttaa, yövytään etupäässä MOTEL mutta HOTEL JA HOLIDAY INN ok kanssa. Huh huh GLOBAL WARMING!! I know you want me darling......... juuuh matkajukeboksi jo päällä.

6/29/2013

Hedelmällistä huomenta, pyhää huonetta, kaukana Suomesta, alas suonesta, red light district - ole huoletta, filmiä tuoretta

tumblr_mj1nc88Imj1r7k1peo1_500
tumblr_m8vs4sxBol1qe0lqqo1_500
tumblr_mj9hksqxnx1r09f27o1_1280
tumblr_mmnertSybK1qb5t88o1_1280
kuvat Tumblr 

 Otsikko kiteyttää tajunnanvirrassansa postauksen sisällön niin kuvien kuin tekstienkin puolesta. Kuitenkin vielä kertauksena, jos joku ei heti tajunnut: hei te matkailijamyyrät, te joilla on soljellisessa selkärepussa pettämätön kompassi, pergamenttikartta ja Kiril Babitzinin isopapan kiinnostuskiikarit + linssinkirkastin - kertokaa kahdelle maamyyrälle matkavinkkejä koskien erityisesti Kööpenhaminaa ja Berliiniä. Molemmat ovat vielä kokematta. Myös Pariisista voi pukahtaa, jos tulee jotain kivaa mieleen! 

 Linda ja matkakuumemittarin ylikuumentuminen huuh! PS. jos et tunnista itseäsi myyräkuvauksesta, voit siltikin antaa suosituksia!

6/18/2013

Vapaita päiviä ja puolivapaita vapaamuurareita




aamupala
sukkaajenppa2
pyykkiiimää

Kiva vapaapäivä. Töissä olemisen yksi parhaista puolista on myös se, että vapaat tuntuvat todella tervetulleilta ja spesiaaleilta. Eilen vietin onnistuneen, aikatauluttoman päivän vapaaherrattarena, löysin rantein ja löyhin lantein. Aloitin mukavalla aamupalalla ja laiskalla Aamulehden lueksimisella. Vaikka säät eivät aamupäivästä suosineet, päätin lähteä leppoisalle pyöräilyreissulle, kiertäen pari kirppistä ja sitä ennen unohdin tietenkin pyykit ulos sateeseen. Ja sitä ennen en tietenkään löytänyt ehjiä sukkahousuja. Kävin ekaa kertaa Kymppi-Kirppiksellä, mikä on Taysin lähellä, ja missä myydään saattokodista tullutta irtaimistoa. Löysin vihdoinkin kaksi kivaa vyötä, joita olenkin etsinyt kauaun sekä monikäyttöisen, ruskean nahkalaukun. Paikka oli soma ja hyvin ylläpidetty, täynnä mummovaatteita, vanhoja kenkiä, asusteita sekä somia astioita - hinnat olivat myös neuvoteltavissa ja paikan päällä kipsutteli hoitokodin pulska, oranssiturkkinen kollikissa. Menen varmasti uudestaankin! Illemmalla näin Jeminaa ja meillä oli salaneuvosneuvottelu, eli ilahduttavia matkasuunnitelmia. Saattanenkin täällä kysellä asiaan liittyen vinkkejä. Viimeisessä kuvassa meikä notkahtaneena puskan juurelle, päällä yksi kestosuosikkihameistani, kolme kesää sitten Kalifornian reissulta, UO:sta ostettu kukkahame, joka tuntuu valitettavasti kutistuneen vuosien saatossa. Tai sitten olin vain villimpi vilauttelija nuoruudessani. Kolmen euron kirppisfarkkutakista on myös tullut kelpokaveri, se tuo mukavan pulsuviban asuun kuin asuun, etten vain vahingossakaan erehtyisi näyttämään liian hienolta. Läskipohjatennarit ovat todella ergonominen valinta, haaveilen valkoisita sellaisista, mutta mistä?? Tampereen Skopunktenissa ja H&M:ssä ei ole enää pieniä kokoja, Vagabondin vastineita ei varmaan edes myydä koko helkkarin kylässä? Juuh saa auttaa jos tulee mieleen!!

Näkemisiin, olen ihan peräti innostunut kirjoittamaan melko asiapohjaisia tekstejä ilman alter egoja, kesä on kyllä hullua aikaa! 

Linda

5/28/2013

Hullu nisti tuli kotiini

Kuvareportaasin aiheena tuntemattoman, joskin marginaalisen henkilön, yllättävä vierailu kesken arkipäiväisiä askareita. Kuvaustilanteessa käytetty rytmimusiikki musiikki muodostaa synteesin henkilöhahmon kehonkielen kanssa kanssa, eikä jälkieditoinnissa lisätty kontrastiikkuus sekä suoraan kolorismiin viittaava värimaailma ole sattumaa. Reportaasin idea lähti omakuvallisuudesta, autokommunikaatiostta. Klassinen ajatusmalli "minulta minulle" taipui leikittelyksi, kun mukaan otettiin roolinmuutos. Taiteilija halusi vieraannuttaa itsensä omasta  identiteetistänsä, hypäten täysin vieraaseen, ennakkoluuloja herättävään, dekadenttiin karakteeriin. Klassiset, omakuvalliset konventiot saivat jäädä, joskin taiteen kaanonissa lienee olevan jo jonkin sortin topos tämänkaltaisia, vieraannettuja self-potretteja varten.


"Hullu nisti tuli kotiini"


nisti2

nisti4

nisti7

nisti5

nisti6

nisti3

Puhuttaako kuvat teitä? Mitä mieltä olette omakuvallisista projekteista? Jäikö intentioni liian tulkinnanvaraiseksi statement-osuudessa?

Linda (ja Miina)

4/07/2013

Sweet dreams are made of eurythmixx

Vanhat taidot eivät ole ruosteessa, kuten näkyy. Entisessä, taidepainotteisessa koulussamme opetussuunnitelmaan kuului sisäistä tasapainoa tukeva tanssi, eurytmia. Ja sitähän me osataan, 9-10 vuoden kokemuksella. Tällaisia vanhoja maestroja ollaan. Tämänpäiväisessä tanssitekniikassa yhdistyvät Vivaldin Neljä Vuodenaikaa sekä tutut peruselementit (maa, tuli, vesi, ilma).

eukka5

eukka6


eukka1

eukka2

eukka4

eukka3

Terkkuja ex-opellemme, Jupelle! Eukkapuvut jäivät himaan, kompensoimme puuttellista vaatusta niin rumalla että jo hienolla marjapuuropörröneuleella ja tarinateltta-takilla. Onko täällä muita Steiner-koulun kukkaislapsia?


Linda&Miina (pitkästä aikaa!)

PS. mitä mieltä olette, jos tekisimme Facebookkiin oman sivun???? Oisko siistii?? :P :p x)
Miina ja Juttakin ovat luvanneet päivitellä!! 

3/13/2013

By telling information that is useless at this point



009
mää

Kevät on petollista aikaa, kuten joku viisas on  joskus aiemmin tainnut sanoa. Tekisi mieli repiä takki päältä ja heittää virsut narikkaan, kaivaa pussikaljat esille, ummistaa silmät ja leuka pitkällä paistatella auringossa. Ei ehkä kannata. Pakkasukko tietää prikulleen petoksen alkeet. Puree parhaintakin  paistattelijaa. Kuvissa Miina ja Weltschmerz ja minä ja keine lust nach Alpen. Ja tämän kaiken alhaalla on yksi upeimmista biiseistä petkutetuille keväänkeisareille. Ihanan survova biitti, tarpeeksi vonkumista ja hieman kilinää. Lopussa myös tsikitystä. Takuuvarma kipale, voittaa alkuperäisen version kepeästi. Onko kevät kaikista vuodenajoista todellakin petollinen? Miksi? Valmistaisitteko männyn kaarnasta mieluumin virsut vaiko kanteleen? Miksi?  



ps. KYZZÄREITÄ yhä lisää kaipaillaan!!

Linda

2/17/2013

Kalsarikelejä odotellessa ummistan silmäni




002

 Tässä jälleen yksi minun keskipäiväisistä keskivertofantasioistani, eli kesätamineiden käyttö suotuisissa olosuhteissa. Haluan käyttää telttamaista puliveivari-farkkutakkiani kukikkaan bustiertopin sekä yksinkertaisen alaosan kanssa. Toisinaan kävelen kotona avokkaat jalassa, sillä haen tuntumaa ja oikeata fiilistä kesäkeleihin.Vyötäröltä tyköistuva tai kiristettävä haalariasu on yksi unelmavaatteista lämpimimmille säille, kuten myös vesimeloninpunainen kesämekko. Lainaan tähän loppuun  tamperelaista rap-artistia, Mc Kurmannia, kiteyttämään mielenimaisemaa: "unelmiin pääsee kun silmät sulkee".................... Juuh elikkäs valitettavan faktaa ne riimit. Kandee kuunnella.


ps. KYSYKÄÄ lisää kysymyksiä!!! :- )


Linda

1/30/2013

Kuusisataaviisikymmentäviisi kysymystä on minun keskipäiväinen keskivertofantasiani


 .. keskipenkillä keikistellen, keskisormi ojossa ja Keijon kanssa keskikaljaa, kohti Veljekset Keskisiä. Juuh tässä vähän tällaista nöyrää_sanailua keskiviikkoillan kunniaksi!
Kuvassa esiintyy meitsi ja sit lisäksi myös  kaksi tosi hyvää biisiä, joita kuuntelen aina piristyäkseni. Sitten vielä tällainen: saa esittää kyssäreitä, ainakin mä lupaudun vastaamaan!!  Miinan ja Jutan puolesta en voi puhua, ne on niin rotunaisia, etten uskalla mitään vannottaa. Toivottavasti edes joku vaivautuu kysymään jotain.........................

mää2




Linda


//////////////MORO tääl yks rotumuija Jutta, mää ainakin lupaan vastailla JUU!!! Kysykää, myö vastataa!