1/26/2011

California, show your teeth!

lapset

kaupassa

melons

lempilapset

tarkkana

justpickin

bella

(Ottamiani kuvia söpöistä lempparilapsista, joita hoisin pari kertaa lomani aikana)


Viime kesällä vietin kuusi viikkoa Kaliforniassa harjoittamassa englannin kielen taitojani. Olin aina ennen kokenut itseni harvinaisen kehnoksi englannin taitajaksi, joten matka oli oiva tapa kerätä kokemusta sekä rohkeutta kielen puhumiseen, ja se avarsi muutenkin näkökenttääni.
Reissun aikana huomasin asioita, joihin kiinnitin erityisesti huomiota - kutsuttakoon niitä sitten vaikkapa kulttuurieroiksi - mielestäni moisia on aina jännittävä kuulla, joten teen niistä listan ja haastan teidät kertomaan vastaavanlaisia huomioita muista kulttuureista!

1. Jenkkihymy - en tajunnut sen olevan näin todellinen. Häkellyin jääkaapinovista sekä oleskeluhuoneiden lipastoista, jotka olivat koristeltu erilaisilla valmistujais-, hää-, tai koulukuvilla, joissa kaikilla ihmisillä on samanlainen, pingoittunut hammashymy. Aluksi koin moiset hymyt hieman pelottaviksi: nopeasti naamalle räpsähtävä hymy säikäytti minut, ja tuntui mahdolliselta pilkalta. Hymy ei nimittän suinkaan sula kasvoille, vaan on nopea välähdys, joka katoaa yhtä nopeasti kuin tuleekin. Tällainen hymy esiintyy mm. kättely- sekä tutustumistilanteissa. Paikallisten mielestä näytin kuvissa vihaiselta, jos en hymyillyt hampaat näkyen - opin kumminkin oikeat otteet nopeasti, enkä kai näyttänyt enää maanis-depressiiviseltä.

2. Tervehtiminen - tästä pidin! Tuntemattomiakin saatetaan moikkailla keskellä katua, kunhan vain kävelee vastaan. Suomessa möllötetään paikallaan, hyvä jos silmiin katsotaan - morjenstelijat mielletään lähinnä kylähulluiksi. Jenkkejä oli huomattavasti helpompi lähestyä, sillä tuntemattomille puhumista ei kummeksuttu, vaan pidettiin tavallisena ystävällisyyden osoituksena.

3. Kulkeminen - ette ikinä arvaa, mistä haaveilin!
-No pyöräteistä tietenkin - vaikka oltiinkiin rennossa Kaliforniassa, niin autolla kuljettiin paikasta toiseen, minkä sitten koin turhauttavaksi. Huomasin usein haaveilevani suomalaisista, lempeistä ja valoisista kesäilloista, jolloin pyöräilen keskustasta kotiin, ihaillen matkan varrella olevia söpöjä puutaloja puutarhoineen ja hengittäen raikasta kesäilmaa. Aika kansallisromanttilselta kuvaukselta tuo kuulostaa, mutta matkailu avartaa mieltä, ja niinpä minäkin huomasin arvostavani montaa kotosuomalaista asiaa kahta kauheammin. Ehkäpä kulkeminen korostui minulle erityisen paljon siksi, että olen kortiton, ja täten polkupyörä on noussut melkein vapauden symbolin asemaan.

4. Yleinen asenne - ilahduttavampi kuin monella täällä Suomessa. Harmikseni olen huomannut, että suomalaisilla on taipumusta kokea muiden menestyminen omana häviönä - "mikä toikin nyt luulee olevansa?" ja "ihme kekkeruusi" - molemmat kuulostavat perisuomalaiselta jupinalta, minkä kaltaiseen sadatteluun syyllistyn itsekin toisinaan. Ameriikoissa taasen pystyttiin olemaan vilpittömän iloisia kaverin onnistumisen puolesta, ja jupinat jäivät täten muualle.

5. Frozen Yogurt - ei mene mahdollisesti kulttuurierojen puolelle, mutta tämä on mainitsemisen arvoinen juttu. Pehmismäinen, jäädytetty jogurtti kera kirpsakan pohjamaun - licky licky yam yam vähintäänkin! Yksi parhaimmista jälkkärivaihtoehdoista, mitä olen koskaan maistanut, eli helkkarin hyvää, sillä tällaisia titteleitä ei joka päivä jaella. Toistaiseksi en ole löytänyt mitään vastaavanlaista täältä, mutta jos jossain on, ja joku vain tietää, niin kertokaa ihmeessä!

Kuusi viikkoa oli itselleni juuri sopiva määrä viettää aikaa "suuressa maailmassa". Siinä ajassa näin ja koin paljon ainutlaatuisia juttuja, opin ymmärtämään paremmin erilaisuutta sekä arvostamaan sitä, mitä minulla on jo ja tietenkin rohkaistuin rutkasti englanninpuhujana - kuuden viikon jälkeen olin kuitenkin kypsä palaamaan takaisin kotiin. Se maistui varsin mannaiselta.
Kari Tapiota lainaten - "Olen suomalainen".

Millaisia huomioita te olette tehneet muista kulttuureista matkustellessanne muualla?
Olen aina utelias tällaisista jutuista :--- D

Linda

Ps.
Hah olin aloittanut tämän postauksen kanssa kikkailun 4. 10. ja nyt sitten sain vihdoin valmiiksi. Pää on tuntunut tyhjältä peltipurkilta moneen otteeseen ja tekstikin sen mukaista tönkköä vääntöä - kuvailisin mielelläni kuivaksi paskaksi, mutta soveliaisuussyistä tyydyin ensiksimainittuun. Taidan kärsiä verbaalisesta ummetuksesta.

22 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

ooooo kivoja kuvia! hei mikä kamera sulla on ja millä muokkaat kuvas ja miten sillee yleisesti ottaen:D::D

miina kirjoitti...

Tulihan se sieltä kun oikein pungertaa! Hyvä tyttö!!!!!!!!!!!! :)

Anonyymi kirjoitti...

siiiis miten esim. asuit tuolla, ku olit noin kauan? et kuitenkaan ilmeisesti minään kokoaikasena au pairina ollu?

Anonyymi kirjoitti...

ainakin floridassa ollessani myös minua harmitti autolla paikasta toiseen kulkeminen ja small talk jolla ei yksinkertaisesti ollut mitään merkitystä. joku sanoi että tule luoksemme kylään eikä oikeasti tarkoita sitä vaan sanoo sen siksi että se on tapa? kummallista.

Katja kirjoitti...

miten tommoselle kuuden viikon reissulle pääsee ja minkä kautta? Ah, alkoi heti kyllä kiinnostaa, kuullostaa mahtavaakin paremmalle! :-)

Katja kirjoitti...

miten tommoselle kuuden viikon reissulle pääsee ja minkä kautta? Ah, alkoi heti kyllä kiinnostaa, kuullostaa mahtavaakin paremmalle! :-)

Nea kirjoitti...

tuo viimeinen kuva, awwwww kui söpö lapsi!!!!!! oliko noi jotai sun tuttuja entuudestaan vai miten päädyit niitä hoitaan???!??!?!

Linda kirjoitti...

Anonyymi, tattista! Mun kamera on sellainen hyvin tavallinen Canon eos 450D, ja siihen vain se kittiputki.
Kuvat käsittelen aina Photarilla, kuten varmaankin suurin osa myöskin? :- D se miten ne käsittelen, on kuvakohtaista, mutta yleensä ränklään jotain värien, niiden kylläisyyden, kontrastien sekä terävyyden kanssa - kuten nyt näissäkin.

Miina, guuud gurlll!! Tulihan se vihdoista viimein!

Anonyymi, löysin tuttujen kautta varsin mukavan jenkkiperheen, joista kukaan ei mun onnekseni osannut suomea - eli heidän luona siis asuin.

Anonyymi, toi autolla kulkeminen oli niin turhaa, ja small talkkin alkoi pidemmän päälle olla turruttavaa - kyllä sitä sitten jo lopussa kaipasi Suomea ja ihmisiä, jotka tarkoittavat mitä sanovat :--- D

Katja, mä pääsin ihan ystävyyssuhteiden kautta, mutta eiköhän kaikenmaailman järjestöt järkkää samankaltaisia? c:

Nea, vahdin noita vain pari kertaa, mutta siis ne olivat jenkkiperheeni sukulaisten tuttuja, mitä kautta päädyin hoitamaan sitten niitä - amerikassa tuntui olevan tosi laajat kaveripiirit! :- )

Anonyymi kirjoitti...

Pirkalla on sellainen jäätelöjogurtti jäätelö :D Ei varmaan vastaa tuota kovin paljoa, mutta ehkä hiukan!

Linda kirjoitti...

Anonyymi, hmmmh lieneeköhän siinä potentiaa, pitäisi makustella ja tarkistella? :- D olen joskus yli neljä vuotta sitten muistaakseni ostanut sitä Miinan kanssa, muttei kunnon muistikuvia.

Anonyymi kirjoitti...

Hei kirjotelkaa jo wassui niihin kyssiin, pliiizz!

Linda kirjoitti...

Anonyymi, joo kyllhän myö, itseasiassa voitaisiin vastaanottaa vielä enemmänkin kysymyksiä, mutta vastaiilaan mahddollisimman pian c:

Anonyymi kirjoitti...

lisää kysymyksiä:

- oletteko tyytyväisiä nimiinne?
- miten suurissa piireissä liikutte?
- mitä teistä tulee isona?
- millaisia te olitte pieninä?
- kuvailkaa tyylejänne
- mitä haluaistte tehdä 5 vuoden päästä?
- millaisista juhlavaatteista tykkäätte?
- oletteko mielestänne kauniita?
- entä hauskoja?
- kuka on teistä hauskin?
- mitä väriä kammoksutte pukeutumisessa?
- oletteko vaate-, kenkä- vai asustefriikkejä?
- lempikauppoja?
- kengänkoot?
- unelmamaat joihin matkustaa?
- oletteko rikkaita?
- kuinka pitkiä olette?
- kuinka pitkiä korkoja osaatte käyttää?

Anonyymi kirjoitti...

Okrapokra lissee kyssii!

-Mitkä kamerat teillä on? Mitä tykkäätte erityisesti kuvailla?
-Millaiset perheet teillä on?
-Oon jostain postauksesta muistaakseni lukenu että ootte/tai ainaki joku teistä on ollu steinerissa? Millasta siellä oli?
-Parhaat iskutaktiikkanne?
-Lempipaikat Tampereella?
-Noloin teini-iän villityksenne?

T: vassujenpyytelijäanonyymi

Rue kirjoitti...

ää vitsi iski kauhee matkakuume!

Anonyymi kirjoitti...

Frozen jugurttia saa ainakin Jumbosta, harmi vain etten muista sitä kahvilan nimeä. :D Ihan taivallisen hyvää

Anonyymi kirjoitti...

miks ette postaa? keräättekö vaa kommenttei tähä postii???

Anonyymi kirjoitti...

miks ette postaa? keräättekö vaa kommenttei tähä postii???

Linda kirjoitti...

Anonyymi, kiitoksia tiedosta, jos sinne erehdyn, niin suu kyllä napsaa jukurtista jnejne! :---- D (:P) Slurps!

Kiitoksia kysymyksistä, ja kyllhän myö postaillaan aina kun on aikaa ja ideoita. Eli harvoin haha

katri.y kirjoitti...

voi ei, rakastuin juuri tähän blogiin.

Linda kirjoitti...

Katri Y, voi mainiota, ihana kuulla! :--- )

Anonyymi kirjoitti...

listasin joskus kauan sitten vaihtoblogiini merkille pistämiäni kulttuuri-/tapaeroja brasiliasta, joten jos kiinnostaa käydä kurkkimassa niin tässä linkki kyseiseen postaukseen:

http://burroja.blogspot.com/2010/08/meu-deus-finland-sounds-scary.html

kirjoitin noi vasta viikon täälläoloni jälkeen joten nyt, yli 7 kuukauden jälkeen löytyisi varmasti paljon enemmänkin sanottavaa, mitä tulee brasseihin ja brasiliaan. näin pitkän ajan jälkeen kuitenkin tuntuu, että alan olla jo niin tottunut tapaan elää täällä, etten keksi outouksia -päinvastoin, kulttuurishokki tuleekin iskemään suomessa :-D
yksi jännä asia mikä näin äkkiseltään tuli mieleen, on brasilialainen suutelukulttuuri (hehheh). koska olen laiska koala enkä jaksa itse selittää, kopioin tähänkin linkin eräästä toisesta vaihtoblogista, jossa asia on mukavasti selostettu :-)

http://nettabrasil.blogspot.com/2010/05/nana-fest-2010.html

ja tohonkin on oikeasti ihan tottunut! noihin aggressiivisempiin yrittäjiin menee välillä hermo, mutta muuten toi tapa on itse asiassa aika hauska...